Snakker du norsk? Puhutko norjaa?

Mukavaa sunnuntaita kaikille lukijoille! Sunnuntai on monella normaalisti pyhitetty lepoon ja kotona olemiseen, ja esimerkiksi Norjassa suurin osa isoista marketeista on suljettu (Vesisaaressa vain pieni kioski ja huoltoasemat ovat auki). Vietän tavallisesti itsekkin sunnuntain lähinnä vaaka-asennossa, mutta tänään olen noussut jo hyvissä ajoin pyhittämään ajan muulle kuin levolle. Norjan kielen opiskelu ei odota ja pyrin saamaan kielen sujuvasti haltuun niin nopeasti kuin suinkin mahdollista.

Kielenä norja mielletään ruotsin kaltaiseksi kieleksi. Sitähän se onkin, ja samasta kielisuvusta löytyy ruotsin lisäksi tanska, joka on rakenteeltaan vielä ruotsiakin lähempänä norjaa, ja englanti. Norjalaiset ymmärtävät ruotsia suhteellisen hyvin (kielioppi on lähes sama, mutta sanallisia eroja on kuitenkin paljon) ja tanskaa he lukevat taas lähes täydellisesti - onhan norjan kieli pitkälti luotu tanskan pohjalta. Ainostaan puhe erottaa tanskalaiset ja norjalaiset keskenään, sillä tanska on kuin norjaa, jota puhutaan iso peruna suussa.

Olen itse opiskellut norjaa nyt noin puoli vuotta. Tulin maahan harjoitteluun täysin ummikkona ja ruotsistakaan ei ollu apua, koska kouluruotsi ei koskaan ole ollut kovin kummoinen. Kun tulin tietoiseksi, että olen jäämässä maahan pidemmäksi aikaa, marssin harjoitelupaikkani kirjastoon ja lainasin Ny i Norge A1-A2 oppikirjan. Oli aika alkaa ottamaan uuden kotimaani toinen virallinen kieli, bokmål, haltuun. Norjassa tosiaan puhutaan kahta virallista norjan kirjakieltä, joista toinen on nynorsk eli uusinorja. Nynorsk pohjautuu norjan erilaisiin murteisiin ja se luotiin luomaan erilaisuutta norjan ja tanskan kielien välille. Båkmol taas pohjautuu puhtaasi tanskan kieleen. Vaikka nimensä mukaisesti nynorks on uudempi kieli, puhutaan sitä pääsääntöisesti vain Norjan länsirannikolla ja sen puhujia on prosentuaalisesti vain noin 11 prosenttia väestöstä. Bokmålia, jota itse opiskelen, puhuu taas 89 prosenttia väestöstä. 

Nyt puolenvuoden jälkeen voin todeta, että jopa omasta lähes olemattomasta kouluruotsistani on ollut suunnattomasti apua bokmålin kanssa. Verbit sekä adjektiivit taipuvat hyvin samalla tavalla ja substantiivit jaetaan sukuihin kuten ruotsissakin. Tosin norjassa en ("maskuliininen") ja et ("suvuttomat") sukuisten sanojen lisäksi löytyy myös ei ("feminiiniset) sukuisia sanoja. Ja kuten ruotsissa, ei suurimmalle osalle löydy logiikkaa, miksi ne juuri ovat maskuliinisia, suvuttomia tai feminiinisiä. Siinä missä loogisesti mies on "en mann" , nainen "ei kvinne" ja kirje "et brev", onkin paita suvuttoman  sijaan feminiinen "ei skjorte" ja taas koira maskuliininen "en hund".

Ruotsin kielen samankaltaisuuksien lisäksi norjan kielioppi sisältää kuitenkin niin paljon erilaisia ehtoja, poikkeuksia ja sääntöjä, että sijoitan sen helposti ruotsia vaativammaksi kieleksi. Yllä olevan kuvan lisäksi netissä on useita listoja, jossa norja on suomen kanssa Top 10 vaativimmissa kielissä. Perusteet on helppo saada haltuun, mutta syvempi osaaminen vaatii huomattavasti aikaa ja varsinkin hermoja ja kärsivällisyyttä.

En ole itse käynyt vielä norjankielen kokeissa mittaamassa osaamiseni tasoa, mutta uskallan sanoa, että perusteet eli A1-A2 taso on suhteellisen hyvässä hallussa. Luen, kirjoitan ja ymmärrän norjaa jo suhteellisen mutkattomasti, mutta suullinen taso vaatii vielä harjoittelua. Norja ja varsinkin sen pohjoinen murre istuu varsin näppärästi suomalaisen suuhun, mutta en ole vieläkään oppinut sanomaan norjalaista y:tä oikein. Siinä missä lausumme suomessa kirjaimen o [oo] ja kirjaimen u [uu], norjassa nämä kirjaimet menevät suunnilleen näin:

å lausutaan suomalaisen o kirjaimen tapaisesti [oo].

o taas lausutaan suomalaisen u kirjaimen tapaisesti [uu].

u sitten taas lausutaan suomalaisen y kirjaimen tapasesti [yy]

y taas... noh, se menee jossakin kirjainten y ja i välissä.

Kieltä oppii parhaiten sitä puhumalla, joten uskon että myös nyt mahdottomalta tuntuva norjalainen y alkaa tulevaisuudessa istumaan suuhun ja muutenkin suullisesta osaamisesta tulee sujuvempaa. Norjalaisten mielestä minulla on myös vahva "suomi aksentti", mutta en anna sen toisaltaan haitata. Tiedostan olevan suomalainen ja minua ei liiemmin haittaa, vaikka se myös norjan kielen puheessani näkyy.

Nyt on kuitenkin aika palata taas kirjojen pariin!

Jos teitä kiinnostaa lukea enemmän tekstejä norjan kielestä ja sen historiasta tai rakenteesta, pistäkää ihmeessä kommentia! 

Ha det bra!

Dagbok fra Norge: Kuulumisia ja vappuhuumaa

Pääsiäisloma blogista venähtikin yli kuukauden mittaiseksi. Tarkoitus oli alunperin julkaista seuraava teksti heti pääsiäispyhien jälkeen, mutta huhtikuu toi eteen kokoajan sellaisia uusia positiivisia yllätyksiä, että blogin kirjoittamiseen ei vain jäänyt aikaa. 

Yksi huhtikuun yllätys oli ylitse muiden. Saan nimittäin lopettaa työni perheavustajana ja siirryin Finnmarkin NAV:n työharjoittelijaksi. NAV on vastine Suomen Kelalle, vaikkakin se hoitaa myös muun muassa työkkärin juttuja. Työharjoittelu jakautuu kahteen osaan: teen puolet viikosta hommia NAV:in vastaanotossa ja toisen puolikkaan opiskelen norjaa yliopiston kautta. Homma ei voisi siis olla parempi minulle, jolla työllistyminen on pahiten kiinni kielitaidossa!

Itse huhtikuu päättyi jälleen perinteikkäästi vappuun ja vietin sen pitkästä aikaa muulla tavoin kuin ammattikorkeakoulun opiskelijahaalarit päällä. Lisäksi se oli nyt ensimmäistä laatuaan ulkomailla. Onneksemme kevät on Varangervuonolla etuajassa ja saimme nauttia kuukauden vaihteen vähä lumisessa Vesisaaressa!

Norjassa vappu ei ole niin suuressa asemassa kuin Suomessa, vaikka se pyhäpäivä täälläkin on. Første mai on suomalaisen vapun tapaisesti työväenpäivä, jolloin poliittisesti varsinkin vasemman puolen puolueet pitävät puheita ja paraateja. Simaa, sokerimunkkeja, valkolakkeja ja patsaiden lakitusta ei täällä kuitenkaan näy ja suurempi juhlinta säästetään toukokuun puolessa välissä olevaa Norjan kansallispäivää varten. 

Meidän vappupäivät vietettiin vahvasti suomalaisten perinteiden mukaisesti. Simaa olin laittanut tulemaan jo pari viikkoa sitten mummoni reseptillä ja vapun aatto käytettiin munkkien paistamiseen. Munkit valmistuivat myöskin mummoni reseptillä, mutta jouduin siihen etsimään hivenen muutoksia netin syövereistä, jotta saisin toimivan gluteenittoman reseptin.

Lopputulos oli hyvä ja vappupäivänä nautittiin kahdenlaisia munkkeja!

Munkkien paistamisen lisäksi aatto sujuikin rauhallissa tunnelmissa kotosalla ja ystäväpariskunnan luona vierailulla. Täytyy sanoa, että tämmöinen vappu tuntui melkoisen hyvältä, kun edelliset neljä vuotta ne on vietetty opiskelijana.

Første mai  vietettiin pääsääntöisesti merenrannalla. Sää suosi ja saimme nauttia kaveriporukkamme kanssa rantapäivää auringon paisteessa tuuletomassa Kibyn kierteessä. Vaikka ainoa suomalainen rannalla olinkin, oli lukion jälkeen saatu valkolakki syvästi päässä. Sen verran vahvasta perinteestä on kuitenkin kyse.

Aika rannalla kului grillaten, jutellen ja aurinkoa ottaen. Osa norjalaisista kavereista uskaltui maistamaan myös simaa ja tuomio oli kaikilta sama: "miten kukaan suomalainen voi tätä juoda?" Omaa simaa puolustaen täytyy myös sanoa, että tarjolla oli myös kaupan simaa, eikä sekään nostattanut hymyä norjalaisten suupielille.

Toukokuussa ollaan ja kesää lähestytään päivä päivältä nopeammin. Meitä odottaa myös avopuolison kanssa kauan odotettu matka Lontooseen ja siellä tullaakin nauttimaan myös Euroviisu huuma. 

Miten teillä sujui vappu? Onko kevät saavuttanut nyt kaikki Suomen kolkat, kun se myös täällä ylhäälläkin on jo kovassa vauhdissa! 

Ha det bra!