torstai 2. elokuuta 2018

Tarinoita kesästä

Ihan hävettää olla täällä kirjoittelemassa. Edellinen teksti on ilmestynyt ennen kesää ja nyt eletään jo elokuuta. Kuitenkaan kokonaan en ole blogia kesänkään aikana unohtanut, vaan mielessä olen useasti pyöritellyt blogin tulevaisuutta ja tulevaa "suuntaa". Alunperin loin blogin nimenomaan kertomaan vain Norjasta, sen kielestä ja kulttuurista sekä ulkomaalaisen elämästä täällä. Kuitenkin mitä enemmän kirjoittamista ja tulevia aiheita olen mietintämyssyn alla pyöritellyt, sitä enemmän olen kokenut halua kertoa teille aivan muistakin omaan elämääni liittyvistä asioista.

Blogi tulee siis peruspilareidensa lisäksi kertomaan nimenomaan enemmän allekirjoittaneen elämästä. Norjan ja sen kulttuurin lisäksi lisähöysteenä blogi tulee olemaan täynnä bloggauksia kodin sisustuksesta, matkustamisesta, valokuvaamisesta, pian alkavasta koira-arjesta sekä niistä normaaleista "mitään sanottomista" päivistä, jotka nimeomaan luovat elämälleni pohjan. 

Koska viime tekstistä on aikaa useampi kuukausi, ajattelin tiivistäen kertoa mitä näiden kuukausien aikana on oikeastaan tapahtunut.

Kesä on myös Jäämeren rannalla on ollut polttavan kuuma. Lämpömittarin viiva on kivunnut useana päivänä yli 30 asteeseen ja ihmisten lisäksi myös luonto on joutunut täälläkin koville. Minusta on muovautunut omakotitalon pihan omistajana melkoinen viherpeukalo, ja näin myös itse olen usean kerran päivässä joutunut juoksemaan ympäri pihaa kastelukannu kädessä. Piha oli ennen tätä kesää lähes koskematon ja näin minulla on ollut suuri mahdollisuus päästä kesän alusta asti muokkaamaan pihaa mieluiseksi. Pihalle on tähän mennessä syntynyt kaksi kukkapenkkiä sekä pieni kasvimaa, mutta näistä tulen kertomaan kuvien kanssa loppukesästä enemmän. Toki pihalle on suunnitteilla myös monia muita uusia juttuja (mm. peruna- ja mansikkamaa), mutta valitettavasti kesä alkaa loppumaan tältä erää kesken. 



Miten elämässä nyt sitten muuten menee? Kesän arkipäivät olen viettänyt norjankielen ja työnteon parissa, sillä aamupäivät olen istunut norjan B1-tason kursilla kirja naaman edessä ja iltapäivät taas NAV:in vastaanotossa. Loppukesästä minua myös onnisti ja sain "tarvittaessa töihin kutsuttavan" työsuhteen vanhasta harkkapaikasta. Töihin ollaankin kutsuttu ihan riittävästi ja tälläkin viikolla työtä painetaan NAV:in ja norjankielen kurssin ohella yli 40 tuntia. 

Vapaa-aika puutarhan laiton lisäksi on kulunut uimarannalla ja terasseilla. Kaveriporukan kanssa kävimme yön mittaisella vaelluksella Hamninbergin jylhissä maisemissa, jolloin pääsin myös ensimmäisen kerran kastamaan siimat Norjan vesistöihin. Hellun kanssa kävimme myös poikkeamassa Suomessa vanhempieni luona sekä viettämässä yhden yön rakkaalla sukutilalla, joka ajaa nykyisin kesämökin virkaa. Kesä ja kesälomat ovat tuoneet meille myös viraita, kuten avopuolisoni tädin ja oman rakkaan ystäväni Suomesta. 




Syksy tuo tullessaan paljon muutoksia. Itsellä saattaa ehkä olla tiedossa uuden koko-aikaisen työsuhteen aloittaminen ja talomme saa pian kauan odotetun hännällisen asukkaansa. Työsuhteesta kerron enemmän jos virka tärppää, mutta tästä hännällisestä kaverista en malta olla sanomatta muutamaa sanaa. Olen pitkään kaivannut itselleni koiraa, sillä olen suunnilleen koko ikäni elänyt koirataloudessa. Suosikkirotuni on pitkään ollut Pembroke Welsh Corgi ja juuri tämmöinen karvainen perheenjäsen liittyy perheeseemme ensiviikon sunnuntaina. Kaveri kantaa nimeä Sisu, joka arvatenkin tulee suomalaisesta sanasta "sisu". Koska pitäähän meidän lemmikissä olla jotain suomalaistakin. 



Tähän pieneen kaveriin palataan aivan varmasti tulevissa teksteissä! Tarkoitus on palata syksyn tullen taas aktiivisemmin kirjoittelemaan, kun läppärin nostaminen pöydälle ei käy enää työstä. Kesällä pyrin viettämään sisällä niin vähän aikaa kuin mahdollista, joten luonnostaankin myös blogin kirjoittelu on jäänyt. Nyt kun illat pimenevät ja "pesän rakennus" sisälle kynttilöiden valoon taas alkaa, on bloginkin pariin jälleen helpompi palata.

Ha det bra! Ensi kertaan!